Uutisia ne on huonotkin uutiset
Kyllä ei voi aamu paremmin alkaa.
Heräsin klo 06.30 täydellisesti nukutun yön jälkeen. Vatsaa ei kivistänyt, minnekään ei koskenut ja pieni perhe nukkui rauhallisesti vieressä. Parvekkeella kävi leppoisa merituuli, aurinko oli juuri noussut ja laiva lipui Karibianmerellä hitaasti kohti Meksikoa. Tähän konttorin näköalaan voisi hiljalleen vaikka tottua.
Luonnottoman uteliaina tyyppeinä me ollaan kahlattu wikipediaa läpi opetellen faktoja Karibianmerestä. Keskisyvyys tällä rapakolla on 2.2km ja syvin kohta, Caymannin hauta on yli 7.5km syvä - jos oikein olen tulkinnut karttoja, niin sen yli ollaan menossa parhaillaan (kello on tätä kirjoittaessa 8 aamulla). Nappula on lintsannut koulusta tämän viikon ja tulee olemaan vielä osan ensi viikosta pois, joten hänellehän tätä faktatietoa kerätään. =) Tyttö on oppinut vielä enemmän kieltä, kuin mitä olisin uskaltanut toivoakaan. Hän pystyy juttelemaan ihan suvereenisti englanniksi outojen ihmisten kanssa, osaa vastata kysymyksiin ja edelleenkin toivottaa jokaiselle hyvää uutta vuotta erotessa. Tämä on mahtava kehitystä, koska tähän saakka hän on toivotellut lähtiessään happy halloween! Keva-mukuloihin suhtautuminen täällä on eri nastaa. Heitä huomioidaan erityisesti ja Eeppis tuntuu olevan helposti mieleen jäävä tyttö.
Nyt edessä on meripäivä. Lekoisaa auringonottoa parvekkeella ja ehkä uimahommia altailla. Välistä syömistä ja taas lepoa päälle. Eilisen vatsatautiepidemian ja Jamaikan väliin jättämisen takia laivayhtiö on hyvittänyt yhden päivän osuuden risteilyn hinnasta takaisin. Se on lisätty meidän "tilille" täällä, joten eilen illalla rällättiin ihan urakalla ja tilattiin huonepalvelusta vallan 12 dollaria kappaleelta maksaneet cocktailit huoneeseen. Minä tosin en jaksanut omaani juoda, mutta ihanana aviomiehenä Paz uhrautui ja lipitteli minunkin version. Olin nukkumassa jo vähän ennen yhdeksää, koska edellisen yön valvominen otti veronsa. Mutta loman tarkoitushan on latautua ja nukkua univelat pois.
***
Hupsistaperhana. Tästä sitten tuli risteily, ihan sanan perimmäisessä merkityksessä. Kahdentoista aikaan kapteeni kuulutti, että nyt on kuulkaas porukat semmonen juttu, että tautisten määrä laivalla on lisääntynyt eilisestä aamusta ja mepä ei mennäkään Meksikoon, vaan ajetaan takaisin Cape Canaveraliin. Katsoppas kirahvia. Sitä tulee sitten neljä meripäivää putkeen - eli merielämää on nyt nähty ;) Kun lähdettiin, niin heti alkuunsa oli sekä lähtöpäivä että seuraava päivä merellä. Sitten oli Haitin stoppi, jolloin päästiin maihin. Sitten alkoi porukka sairastamaan ja Jamaikan päivä oltiin satamassa parkissa. Sitten on tämä suunniteltu meripäivä ja huomenna Meksikon sijasta ollaan merellä. Ja rantaan tullaan vuorokautta aiemmin, eli lauantaina aamulla klo 07.00. Ihan reisille tämä reissu ei kuitenkaan ole mennyt, koska meille hyvitetään kuusi päivää risteilyn hinnasta takaisin. Ei paha laisinkaan.
Olimme Pazn kanssa sairaan nopeita ja läksimme heti kuulutuksen tultua muokkaamaan autovuokrausta ja varaamaan Orlandon hotellia la-su -väliseksi ajaksi. Auton varauksen muuttaminen kävi helposti, nyt Paz istuu vessassa (ainoa rauhallinen paikka meidän hytissä) ja katselee hotellia jossa olisi pyykkikone huoneessa. Minä puolestani varasin liput lauantaille Universal studioiden huvipuistoon ja - kyllä - nyt on Fast Passit hommattu, eli enää ei jonotella vaikka porukkaa olisi kuinka liikkeellä. Rahaa paloi pienen kansantalouden verran, mutta sen Disney Worldin jonottamisen jälkeen on ehdoton edellytys noiden Fast Passien hommaaminen.
Eli lauantaina aamulla kun päästään laivasta ulos, niin haetaan Hertziltä auto ja ajetaan takaisin Orlandoon. Sitten käydään rälläämässä päivä huvipuistossa (Simpson ride! Täältä tullaan!) ja mennään yöksi hotelliin. Paz päätyi vuokraamaan meille pientalon! =D Seuraavana aamuna lähdetään ajamaan kohti Miamia ja sieltä parin yön jälkeen kotiin päin. Mutta koska lomaa on vielä jäljellä, niin kotimatkaa on ihan turha vielä ajatella.
Laivayhtiö on hoitanut minun mielestäni hommat ihan kiitettävästi, vaikka tilanne on ollut aika katastrofaalinen. Huonepalvelu ja siivous toimii hitaammin kuin normaalisti, mutta se johtunee siitä, että joka toisessa hytissä oksennetaan ja näissä kokolattiamatoissa on varmasti aikamoinen siivoaminen. Hytti-isännät ja -emännät tarkkailevat hyvin tarkkaan asiakkaiden vointia ja kyselevät sitä joka välissä. Mihinkään laivan kauppaan tai muuhun aktiviteettiin ei pääse ilman käsien desinfiointia ja esim. karuselli siivotaan puolen tunnin välein. Ruokailussa edelleenkin on tarjoilu itsepalvelubuffetin sijasta ja jokaista yskäisyä seuraa puolenkymmentä silmäparia. Mutta edelleen tunnemme itsemme kuninkaallisiksi, palvelu on erinomaista ja tällä kertaa nuo ennalta ostetut virvokepaketit toimii kunnolla (paitsi ekana iltana meillä oli veloitettu ruokailun yhteydessä juodut viinit, vaikka nekin kuuluu pakettiin. Sattuneesta syystä asiakaspalveluun on sen verran pitkät jonot nyt, että niistä kannattaa valittaa vasta kotoa käsin..) Meksikon delfiiniuinnin pois jääminen korpeaa vähän, mutta toisaalta, se on jo nähty männä vuonna Bahamalla, joten mitään uutta tuskin olisi tullut delfiineistä opittua. Eikä se edelleenkään ole eettistä.
Meri on tänään vähän levottomampi kuin aiempina päivinä. Jopa tämän kokoluokan laivassa tuntuu pientä liikettä, mutta muutenhan tämä reissu on ollut kuin maalla kuljettaisiin.
Heräsin klo 06.30 täydellisesti nukutun yön jälkeen. Vatsaa ei kivistänyt, minnekään ei koskenut ja pieni perhe nukkui rauhallisesti vieressä. Parvekkeella kävi leppoisa merituuli, aurinko oli juuri noussut ja laiva lipui Karibianmerellä hitaasti kohti Meksikoa. Tähän konttorin näköalaan voisi hiljalleen vaikka tottua.
Luonnottoman uteliaina tyyppeinä me ollaan kahlattu wikipediaa läpi opetellen faktoja Karibianmerestä. Keskisyvyys tällä rapakolla on 2.2km ja syvin kohta, Caymannin hauta on yli 7.5km syvä - jos oikein olen tulkinnut karttoja, niin sen yli ollaan menossa parhaillaan (kello on tätä kirjoittaessa 8 aamulla). Nappula on lintsannut koulusta tämän viikon ja tulee olemaan vielä osan ensi viikosta pois, joten hänellehän tätä faktatietoa kerätään. =) Tyttö on oppinut vielä enemmän kieltä, kuin mitä olisin uskaltanut toivoakaan. Hän pystyy juttelemaan ihan suvereenisti englanniksi outojen ihmisten kanssa, osaa vastata kysymyksiin ja edelleenkin toivottaa jokaiselle hyvää uutta vuotta erotessa. Tämä on mahtava kehitystä, koska tähän saakka hän on toivotellut lähtiessään happy halloween! Keva-mukuloihin suhtautuminen täällä on eri nastaa. Heitä huomioidaan erityisesti ja Eeppis tuntuu olevan helposti mieleen jäävä tyttö.
Nyt edessä on meripäivä. Lekoisaa auringonottoa parvekkeella ja ehkä uimahommia altailla. Välistä syömistä ja taas lepoa päälle. Eilisen vatsatautiepidemian ja Jamaikan väliin jättämisen takia laivayhtiö on hyvittänyt yhden päivän osuuden risteilyn hinnasta takaisin. Se on lisätty meidän "tilille" täällä, joten eilen illalla rällättiin ihan urakalla ja tilattiin huonepalvelusta vallan 12 dollaria kappaleelta maksaneet cocktailit huoneeseen. Minä tosin en jaksanut omaani juoda, mutta ihanana aviomiehenä Paz uhrautui ja lipitteli minunkin version. Olin nukkumassa jo vähän ennen yhdeksää, koska edellisen yön valvominen otti veronsa. Mutta loman tarkoitushan on latautua ja nukkua univelat pois.
***
Hupsistaperhana. Tästä sitten tuli risteily, ihan sanan perimmäisessä merkityksessä. Kahdentoista aikaan kapteeni kuulutti, että nyt on kuulkaas porukat semmonen juttu, että tautisten määrä laivalla on lisääntynyt eilisestä aamusta ja mepä ei mennäkään Meksikoon, vaan ajetaan takaisin Cape Canaveraliin. Katsoppas kirahvia. Sitä tulee sitten neljä meripäivää putkeen - eli merielämää on nyt nähty ;) Kun lähdettiin, niin heti alkuunsa oli sekä lähtöpäivä että seuraava päivä merellä. Sitten oli Haitin stoppi, jolloin päästiin maihin. Sitten alkoi porukka sairastamaan ja Jamaikan päivä oltiin satamassa parkissa. Sitten on tämä suunniteltu meripäivä ja huomenna Meksikon sijasta ollaan merellä. Ja rantaan tullaan vuorokautta aiemmin, eli lauantaina aamulla klo 07.00. Ihan reisille tämä reissu ei kuitenkaan ole mennyt, koska meille hyvitetään kuusi päivää risteilyn hinnasta takaisin. Ei paha laisinkaan.
 |
| Tuota lähemmäs Jamaikaa ei päästy, mutta dna on jätetty |
Olimme Pazn kanssa sairaan nopeita ja läksimme heti kuulutuksen tultua muokkaamaan autovuokrausta ja varaamaan Orlandon hotellia la-su -väliseksi ajaksi. Auton varauksen muuttaminen kävi helposti, nyt Paz istuu vessassa (ainoa rauhallinen paikka meidän hytissä) ja katselee hotellia jossa olisi pyykkikone huoneessa. Minä puolestani varasin liput lauantaille Universal studioiden huvipuistoon ja - kyllä - nyt on Fast Passit hommattu, eli enää ei jonotella vaikka porukkaa olisi kuinka liikkeellä. Rahaa paloi pienen kansantalouden verran, mutta sen Disney Worldin jonottamisen jälkeen on ehdoton edellytys noiden Fast Passien hommaaminen.
Eli lauantaina aamulla kun päästään laivasta ulos, niin haetaan Hertziltä auto ja ajetaan takaisin Orlandoon. Sitten käydään rälläämässä päivä huvipuistossa (Simpson ride! Täältä tullaan!) ja mennään yöksi hotelliin. Paz päätyi vuokraamaan meille pientalon! =D Seuraavana aamuna lähdetään ajamaan kohti Miamia ja sieltä parin yön jälkeen kotiin päin. Mutta koska lomaa on vielä jäljellä, niin kotimatkaa on ihan turha vielä ajatella.
Laivayhtiö on hoitanut minun mielestäni hommat ihan kiitettävästi, vaikka tilanne on ollut aika katastrofaalinen. Huonepalvelu ja siivous toimii hitaammin kuin normaalisti, mutta se johtunee siitä, että joka toisessa hytissä oksennetaan ja näissä kokolattiamatoissa on varmasti aikamoinen siivoaminen. Hytti-isännät ja -emännät tarkkailevat hyvin tarkkaan asiakkaiden vointia ja kyselevät sitä joka välissä. Mihinkään laivan kauppaan tai muuhun aktiviteettiin ei pääse ilman käsien desinfiointia ja esim. karuselli siivotaan puolen tunnin välein. Ruokailussa edelleenkin on tarjoilu itsepalvelubuffetin sijasta ja jokaista yskäisyä seuraa puolenkymmentä silmäparia. Mutta edelleen tunnemme itsemme kuninkaallisiksi, palvelu on erinomaista ja tällä kertaa nuo ennalta ostetut virvokepaketit toimii kunnolla (paitsi ekana iltana meillä oli veloitettu ruokailun yhteydessä juodut viinit, vaikka nekin kuuluu pakettiin. Sattuneesta syystä asiakaspalveluun on sen verran pitkät jonot nyt, että niistä kannattaa valittaa vasta kotoa käsin..) Meksikon delfiiniuinnin pois jääminen korpeaa vähän, mutta toisaalta, se on jo nähty männä vuonna Bahamalla, joten mitään uutta tuskin olisi tullut delfiineistä opittua. Eikä se edelleenkään ole eettistä.
Meri on tänään vähän levottomampi kuin aiempina päivinä. Jopa tämän kokoluokan laivassa tuntuu pientä liikettä, mutta muutenhan tämä reissu on ollut kuin maalla kuljettaisiin.
Kommentit
Lähetä kommentti