Pohjoinen ei ole kaikkialla sama
On sitä varmaan pöllömpiä paikkoja herätä kuin jossain Karibianmerellä, vähän Bahamalta pohjoiseen. Yön nukuin aivan paskasti, jos en kykene lainkaan sulkemaan silmiäni lentokoneessa, yöjunat ovat aina olleet kauhistus sen kolinan ja asemien takia, niin en kyllä menis kehumaan uniani laivassakaan. Mutta josko tähän tottuisi kun aikaa kuluu. Edes melatoniini ei auttanut, kun pääsin murehtimaan kaikkia maailman asioita.
Vähemmän murehdittavaa tulee siitä, että puhelin ei toimi. Tai toimisi se, mutta katkaisin kaiken mobiililiikenteen siinä tämän reissun ajaksi. Soittaminen laivan verkosta 5 euroa per minuutti, puheluiden vastaanottaminen 2,5 euroa minuutti ja datan lataaminen 15 euroa per mega. Juu ei kiinnosta katsella nyt mainossähköposteja tonnilla. =) Eli wifin ja sitä kautta whatsappin & messengerin avulla mennään.
Eilen iltapäivä meni nopeasti. Ennen klo 16.30 satamasta lähtöä koko laivalla pidettiin pakollinen turvallisuusharjoitus. Meidän kokoontumispiste katastrofin sattuessa on laivan keskikäytävällä suljetun katon alla. Ehkä ennemmin luottaisin omaan pakosuunnitelmaan, kuin lähtisin seikkailemaan laivan sisäosiin jos nyt jotain kauhistuttavaa tapahtuisi. Mutta osallistuimme siihen, kuten kaikkien matkustajien kuuluu. Sen jälkeen oli reilu tunti aikaa ennen kuin kaikki paikat aukesivat uudelleen ja pääsimme tutustumaan palveluihin ja käyttämään ennalta ostettuja paketteja.
Kävimme katsomassa hytin, johon olen jo nyt rakastunut aivan täysin. Kuten pikaisesti jo kerroin, tämä on isompi kuin edellisellä kierroksella ja sängyn & sohvan välissä on verho, jolla saa sängyn puolen pimennettyä kun nappula nukahtaa ennen meitä. Vielä kun oppisin käyttämään tätä hytin valaistusta, eli saisin haluamiini lamppuihin valot, mutta muihin ei. Parvekkeelle on mahdutettu pöydän ja kahden tuolin lisäksi kaksi aurinkotuolia. Me matkustetaan ei-sataman-puolisella kyljellä laivaa(eli perästä katsottuna vasemmalla puolella). Se voi olla, että tälle partsille ei pahemmin aurinko paistele. Mutta se nähdään tässä päivien myötä. Ja vaikka aurinko ei ole vielä edes kunnolla noussut, niin kyllä tässä kestää ihan kunnolla istua jo aamuseitsemältä. (Koska kunnon lomailijat heräävät aina kuudelta aamulla).
Tänään ohjelmassa on meripäivä. Eli leppoisaa aikaa uima-altaalla, ehkä parikymmentä kierrosta ilmakiekkoa (á 2,5$/kerta) ja ylensyömistä. Mitäpä muuta sitä lomaltaan kaipaisikaan? Kerrosta alempana menee laivan juoksurata, en aio käyttää sitä. Yksi asia, mihin olen ehtinyt jo kiinnittää huomion, on se, että juomissa täällä on paperiset pillit. Joko lie ilmastotalkoot ovat ulottaneet lonkeronsa myös Royal Caribbeanille ja täällä olisi luovuttu muovipilleistä. Sen näkee tässä päivien myötä. Mutta ne paperiset pillit on ihan hanurista.
On tämä iso kapistus. Ja vaikka lomasesonki alkaa olemaan lopuillaan, niin kyllä tänne asti on väkeä riittänyt. Jonottamiseen saa tottua, mutta sitähän me ollaan jo viikko harjoiteltu. Käytiin ehtoolla syömähommissa kolmoskerroksen ravintolassa. Nappula oli parhaimmillaan (koska käytössä oli uhkailu, lahjonta ja kiristys) ja hurmaili asiakkaita ja tarjoilijoita mennen tullen. Ruoka oli hyvää ja
sitä oli riittävästi. Sitten vain käveltiin ja ällisteltiin paikkoja ennen nukkumaan menoa.
Vähemmän murehdittavaa tulee siitä, että puhelin ei toimi. Tai toimisi se, mutta katkaisin kaiken mobiililiikenteen siinä tämän reissun ajaksi. Soittaminen laivan verkosta 5 euroa per minuutti, puheluiden vastaanottaminen 2,5 euroa minuutti ja datan lataaminen 15 euroa per mega. Juu ei kiinnosta katsella nyt mainossähköposteja tonnilla. =) Eli wifin ja sitä kautta whatsappin & messengerin avulla mennään.
Eilen iltapäivä meni nopeasti. Ennen klo 16.30 satamasta lähtöä koko laivalla pidettiin pakollinen turvallisuusharjoitus. Meidän kokoontumispiste katastrofin sattuessa on laivan keskikäytävällä suljetun katon alla. Ehkä ennemmin luottaisin omaan pakosuunnitelmaan, kuin lähtisin seikkailemaan laivan sisäosiin jos nyt jotain kauhistuttavaa tapahtuisi. Mutta osallistuimme siihen, kuten kaikkien matkustajien kuuluu. Sen jälkeen oli reilu tunti aikaa ennen kuin kaikki paikat aukesivat uudelleen ja pääsimme tutustumaan palveluihin ja käyttämään ennalta ostettuja paketteja.
Kävimme katsomassa hytin, johon olen jo nyt rakastunut aivan täysin. Kuten pikaisesti jo kerroin, tämä on isompi kuin edellisellä kierroksella ja sängyn & sohvan välissä on verho, jolla saa sängyn puolen pimennettyä kun nappula nukahtaa ennen meitä. Vielä kun oppisin käyttämään tätä hytin valaistusta, eli saisin haluamiini lamppuihin valot, mutta muihin ei. Parvekkeelle on mahdutettu pöydän ja kahden tuolin lisäksi kaksi aurinkotuolia. Me matkustetaan ei-sataman-puolisella kyljellä laivaa(eli perästä katsottuna vasemmalla puolella). Se voi olla, että tälle partsille ei pahemmin aurinko paistele. Mutta se nähdään tässä päivien myötä. Ja vaikka aurinko ei ole vielä edes kunnolla noussut, niin kyllä tässä kestää ihan kunnolla istua jo aamuseitsemältä. (Koska kunnon lomailijat heräävät aina kuudelta aamulla).
Tänään ohjelmassa on meripäivä. Eli leppoisaa aikaa uima-altaalla, ehkä parikymmentä kierrosta ilmakiekkoa (á 2,5$/kerta) ja ylensyömistä. Mitäpä muuta sitä lomaltaan kaipaisikaan? Kerrosta alempana menee laivan juoksurata, en aio käyttää sitä. Yksi asia, mihin olen ehtinyt jo kiinnittää huomion, on se, että juomissa täällä on paperiset pillit. Joko lie ilmastotalkoot ovat ulottaneet lonkeronsa myös Royal Caribbeanille ja täällä olisi luovuttu muovipilleistä. Sen näkee tässä päivien myötä. Mutta ne paperiset pillit on ihan hanurista.
On tämä iso kapistus. Ja vaikka lomasesonki alkaa olemaan lopuillaan, niin kyllä tänne asti on väkeä riittänyt. Jonottamiseen saa tottua, mutta sitähän me ollaan jo viikko harjoiteltu. Käytiin ehtoolla syömähommissa kolmoskerroksen ravintolassa. Nappula oli parhaimmillaan (koska käytössä oli uhkailu, lahjonta ja kiristys) ja hurmaili asiakkaita ja tarjoilijoita mennen tullen. Ruoka oli hyvää ja
sitä oli riittävästi. Sitten vain käveltiin ja ällisteltiin paikkoja ennen nukkumaan menoa.
Kommentit
Lähetä kommentti