Keinuttaa keinuttaa

Yö on kierretty Kuubaa. Olemme melkein Havannan pohjoispuolella, kello on 5.45 aamulla. Merenkäynti on Meksikonlahdella voimakkaampaa kuin Karibianmerellä, eikä tuulikaan enää ole yhtä lämmin kuin aiempina aamuina. Mehän olemme olleet täysiä kriminaaleja koko reissun ajan ja tupakoineet (kiellosta huolimatta) tuolla omalla parvekkeella, joten sään seuraaminen on ollut helppoa. Lähin virallinen tupakkapaikka on kaksi kerrosta alempana Casinolla, mutta minä en osaa savutella sisätiloissa. Toinen vaihtoehto olisi mennä uima-allaskannelle 15, koska siellä on kanssa tuhkikset, mutta eipä sinne asti tule asioikseen lähdettyä. Toistaiseksi ainakaan naapurit eivät ole valittaneet - ehkä siitä syystä, että he myös savuavat omilla parvekkeillaan.

Eilinen päivä meni uimisen ja rentoutumisen merkeissä. Aamupalan jälkeen veimme nappulan altaalle ja kelluimme siinä samassa liemessä itsekin. Sitten lounastettiin, leikittiin, pelattiin ilmakiekkoa ja elvyttiin. Taas illalla uimaan ja illalliselle. Eilen oli laivareissun toinen formal night siinä "oikeassa" illallisravintolassa. Paz ei mahtunut suoriin housuihinsa ja minä tunsin itseni idiootiksi mekossa, joten vedimme normivaatteet päälle ja painelimme buffettiin. Tytöllä sentään oli nätti mekko tennareidensa kanssa. Suurin osa risteilyvieraista kyllä panostaa tuohon formal night pukeutumiseen. On blingblingiä, paljaita olkapäitä ja piikkikorkoa, miehillä rypyttömiä pukuja ja ajettua leukaa. Mutta buffetin puolella mennään ihan edellisten reissujen matkamuistopaidoissa ja mukavissa lököhousuissa, onneksi pönötyspakkoa ei ole. Lisäksi buffan puolella tykkään siitä, että voin oikeasti syödä määrällisesti vähemmän ja enemmän kasvispainotteisesti. Tytöllekin on enemmän vaihtoehtoja kuin se pasta bolognese ja jälkiruoka banana split.

Asiakaspalvelupiste täällä on todella ruuhkautunut. Pahimmillaan jono ylsi laivan keskikäytävän läpi, eli reilusti pidemmät jonot - ja varmasti pidempi odotusaika - kuin Disney Worldissa sesonkiaikaan. Minä luotan siihen, että näitä juttuja voi selvitellä jälkikäteenkin, kun pahin pöly on laskeutunut. Ja toisaalta, mikä hätä tässä olisi räyhäämään asiakaspalveluun? Maapisteiden saamattomuus vähän harmittaa, mutta muuten mitään vahinkoa ei sattunut, mitä nyt yksi yö tuli oksennettua mutta se voi tapahtua kotona yhtä helposti.

Edelliseltä reissulta meille lähti mukaan Froot Loopseja mussuttava mukula. Niitä on nyt tässä vuoden aikana tilailtu jenkeistä ja pitkin Eurooppaa, mistä milloinkin on saanut. Tämän reissun mukana ruokapalettiin taitaa tulla jell-O, sen verran antaumuksella nuori nainen on sitä ääntä kohti kiskonut. Onneksi sitä saa Suomesta - se, maistuuko se kotona samalta, jää nähtäväksi. Ainakin noista Froot Loopseista Euroopassa on karsittu muutama väri pois. Miten niin lisäaineita?
Tämän päivän eteneminen menee aika pitkälle vanhalla kaavalla. Kunhan saan lopun porukan hereille, niin mennään aamiaiselle. Sitten hetki ällistellään, mikä laivalla toimii ja mikä palvelu on auki. Meidän Frozen-näytös on siirretty tähän päivään klo 4.30 näytökseen (mikä on todella hyvä juttu, aiempi varaus oli 20.30 alkaneeseen näytökseen ja olisi aiheuttanut illan kohtuuttoman venymisen). Sitten illalla pakataan matkalaukut ja nostetaan ne käytävään odottamaan kuljetusta pois laivasta. Jääkaapissa on viinipullo, joten se napsautetaan varmaan ehtoolla auki ja pidetään risteilyn loppupalaveri parvekkeella ihan kahdestaan. Ja hyvissä ajoin nukkumaan, koska lauantaina on pitkä ja hauska päivä edessä.

Kuvia lisään näihin tarinoihin vasta sitten, kun olemme kunnon nettiliittymän varassa. Nyt Paz joutuu jakamaan oman ostonettinsä kännykästä tähän läppärille - Applen värkeistä se jakaminen ei onnistu.