Kasvattaminen on ensisijaisesti vanhempien vastuulla

Jos nyt kävisi sellainen juttu - tämä tietysti on vain ihan hypoteettista haaveilua - että pari viikkoa sitten kaveri olisi postannut fb-seinällään tarinan esteettömästä, erityisille suunnitellusta vesipuistosta. Ja se kolahtaisi minuun ihan täysillä. Ja se olisi puisto San Antoniossa, Texasissa (mistä edellisellä reissulla ostettu t-paita on jo hajonnut ja juuri olin suunnitellut tilaavani samanlaisen Kiinasta). Ja ehkä tekisi vähän mieli suunnitella ja odottaa jotain kivaa. Ja että ehkä voisi lähteä vielä kuitenkin kokeilemaan kerran risteilyä, mutta isommalla laivalla. Ja että olisi ollut aika raskas kevät ja kesä appiukon sairastellessa. Ja että nämä olisivat pahassa loman puutteessa, vaikka männä viikolla vielä seikkailivat Norjassa ja Ruotsissa ja ensi kuun lopulla ne lähtisivät Rotterdamiin tutustumaan (ihan vaan opintomatkalle, työn puolesta ja pitkin hampain) paikallisiin kauppoihin ja elintarviketeollisuuteen. Ja että se lapsi on iltaisin puhunut siitä, kuinka se tahtoisi Amerikkaan ja hotelliin ja katsomaan ilotulituksia.

Sehän ei olisi kohtuutonta, jos sitä sattuisi varaamaan lennot joulun jälkeiselle ajalle Oulu-Dallas ja paluun reilun parin viikon päähän Miami-Oulu? Eihän?

Ei. Koska siitä tuli pari tuntia sitten totta. Finnair sai meiltä tukun euroja sitä varten, että ne kuljettavat meidät Oulusta Helsinkiin ja Lontoon kautta Amerikan ihmemaahan! Buahhhaahhhaaaa!

Tytön ottaessa pitkän kaavan mukaista iltakylpyään minä sain selville sen, että tämä vesipuisto ei ole joulu- tai tammikuussa auki. Mutta Texasiin kuitenkin mennään. Ja sieltä on jotenkin hommattava itsensä Miamiin, reilun parin tuhannen kilometrin päähän. Tietty se reilu kaksi viikkoa voidaan käyttää ajelemiseen tai sitten me hurautetaan Floridaan nopeaan tahtiin ja hypätään laivaan.

Mutta nyt on taas jotain Isoa, mitä odottaa. Ja hyvä syy vältellä kirjanpitäjältä tulevia puheluita =)

Vanha kuva, mutta koneelta ei parempaa löytynyt tähän hätään.